Menetin hieman yli vuoden vanhan labradorinnoutajani munuaissairauden takia aivan hiljattain. Hän sairastui jo pentuna ja oireet olivat tyypilliset runsas juominen ja virtsaaminen ja loppuvaiheessa erittäin voimakas urean tuoksu jopa hengityksessä. Munuaiset ultrattiin jo 3 kk:n iässä ja verikokeilla seurattiin tilannetta säännöllisesti. Ultraäänitutkimuksen teki erittäin pätevä erikoiseläinlääkäri ja diagnoosi oli munuaisten voimakas epämuodostuma. "synnynnäinen". Hän myös sanoi että aikanaan sairauden perinnöllisyys selviäisi koepalasta.
Nyt kun koirani munuaiset piti lähettää tutkittavaksi Yliopistolliseen "patologille" Helsinkiin niin lähettävä eläinlääkäri soitti ettei muka tutkimuksessa
saada selville perinnöllisyyttä ja tuli olo ettei hän pitäisi tutkimusta tärkeänä. Minulle se kuitenkin on tärkeä tieto saada selvyys miksi näin kävi. Pyysinkin häntä tuon näytteen sinne koirastani toimittamaan. Näin hän tekikin mutta vastaus ei ole vielä tullut. Onko silti totta että tuo
koepala ei anna asiaan mitään selvyyttä ja jos antaa niin mitä siitä voidaan tutkia.? Kiitos jos joku jolla on kokemus asiasta tai joku eläinlääkäri osaa vastata.