Mainoksia

Kissan neurologiset sairaudet

Kissan neurologiset sairaudet

ViestiKirjoittaja piipss » 28 Heinä 2009 08:39

Käytin kissaani eläinlääkärillä äkillisen tasapainohäiriön vuoksi, kissa ei enään pysynyt pystyssä kävelleessään (takapää petti) ja kävely muistutti muutenkin vähän kuin humalassaolevaa ihmistä. Eläinlääkäri sanoi että pupillit ovat erikokoiset ja käytös viittaa selkeästi johonkin neurologiseen vaivaan ja vaivan selvittämiseen tarvittaisiin magneettikuvauksia ja lisää tutkimuksia. Samalla kissalla todettiin myös diabetes, alentuneet refleksit ja alentunut kipukynnys kaikissa jaloissa.
Kissani on 13-14v (edellinen omistaja ei osannut sanoa tarkkaa ikää) ja tällä hetkellä vielä käy ihan itsenäisesti syömässä/juomassa/hiekkalaatikolla vaikka kaatuilee matkalla. Muuten kissa vetäytyy piiloon nukkumaan.
Onko tällaisilla neurologisilla vaivoilla yleisesti ottaen hyvät hoitomahdollisuudet? Kissalla ilmeisesti vielä elämänhalua kun hoitaa nuo perustarpeet, mutta kissani rupeaa olemaan ikääntynyt enkä haluaisi pitkittää elämää jos sen elämä tulee olemaan vain oireiden sietämistä. Diabeteksen hoito olisi ilmeisesti helppoa mutta tuo neurologinen puoli vaivaa.
piipss
 
Viestit: 2
Liittynyt: 28 Heinä 2009 07:59

Re: Kissan neurologiset sairaudet

ViestiKirjoittaja Johannas » 28 Heinä 2009 13:37

Hei, tutkittiinko kissalta verinäytteitä? Esimerkiksi maksasairaudet voivat aiheuttaa myös neurologisia oireita. Myös hoitamaton diabetes, jos ketoaineita pääsee kertymään vereen. Tietenkin jos kissa ei pysty kävelemään kaatumatta, ei se mitään kissan elämää varmasti ole. Mahdollisia muita syitä oireille ovat aivokasvaimet, joiden diagnostiikkaa tosiaan vaatii magneettikuvaukset. Toki aivokasvaimia voidaan eläimiltäkin poistaa, (pääkaupunkiseudulla on neurologiaan erikoistunut klinikka, jonne voi omalta eläinlääkäriltä pyytää lähetteen) mutta sekä hoito että diagnostiikka ovat hyvin kalliita ja ennuste epävarma.
Johannas
 
Viestit: 28
Liittynyt: 31 Maalis 2009 12:24

Re: Kissan neurologiset sairaudet

ViestiKirjoittaja piipss » 29 Heinä 2009 11:22

Koko verenkuvaa ei otettu kun aluksi päätettiin ettei vaikeita oireita ruveta tutkimaan sen enempää, mutta nyt en ole enään niin varma. Tällä hetkellä kissan oireet ovat nyt selkeämmin liittyneet pään liikkeisiin. Jos kissa ravistaa tai liikuttaa äkillisesti päätään niin horjuu tai kaatuu. Pään asento on myös alkanut olemaan vasemmalle kallellaan ja kissa ottaa välillä sivuaskeleita. Olen keskustellut uudelleen eläinlääkärin kanssa näistä oireista ja hänen mielestään eutanasia ei olisi väärä ratkaisu meidän kissalle mutta jos lisätutkimuksia haluaisi teettää niin ehdottomasti neurologiselle lääkärille Aistiin kun oireet viittaavat niin selvästi päähän.
piipss
 
Viestit: 2
Liittynyt: 28 Heinä 2009 07:59

Re: Kissan neurologiset sairaudet

ViestiKirjoittaja aarnio » 19 Loka 2009 09:58

Hei ollaan kissan omistajia Kuusankoskelta ja etsimme vastauksia saman laiseen vaivaan kun mitä sinun kertomuksessasi oli.Elikkä meillä on Veera 13 vuotias leikattu narttu kissa,jonka sairaus historia on aika lyhyt,pienenä ollut kohtutulehdus joka poistettu ja vanhemmiten hammaskiveä mutta ei mitään vakavempaa ennen tätä.Tämä sairaus alkoi
alunperin huomattuamme kaksi kappaletta rupia vartalossa ja jotka eivät kutisseet/kutise
vaan ovat vain muodoltaan melkein täydellisen pyöreitä.Lääkäri pyysi seuraamaan ja jos kasvua on niin ne tulisi poistaa(syöpä).Kasvua ei varsinaisesti ole ollut mutta luku määrä on lisääntynyt.Sen jälkeen kissan käytös muuttui,hän alkoi ulostamaan paikkoihin joihin ei normaalisti tee jätöksiä ym. mutta ei mitään sen dramaattisempaa vielä.Veimme sen taas lääkäriin ja siellä huomattiin laukkarytmi sydämessä ja patti vasemmalla kaulassa.Veri kokeet normaalit kaikessa,mutta kilpirauhas arvo normaalin ylärajoilla,epäily harvinanen muoto kilpirauhasen liika toiminnasta.Sen jälkeen alkoi nuo sinunkin kertomuksessasi oleet huojunta kaatuilu ja toisen silmän (mustuaisen) pienentyminen.Oireista tuo huojunta ja kaatuilu ovat vain lisääntyneet,ja poiketen kertomastasi meillä tämä kaatuilu on oikealle puolelle ja maatessaankin hän pitää päätä oikealle kallellaan ja on nyt tässä vaiheessa jo melkoisen huono liikkumaan.Viimeksi lääkäri ultrasi sydämen ja otti kuvat keuhkoista ja päästä,hänellä todettiin sydän sairaus ja hieman nestettä keuhkossa mutta oireet eivät selittyneet sillä.Pää kuvat olivat ok.Ohut neula näyte on otettu siintä patista ja odotetaan vastausta.Siinä noin pää piirteittäin mitä meillä on ollut ja jos sinulle löytyi vastauksia niin voisitko mailata. riku.aarnio@pp1.inet.fi kiitos jo etukäteen!
aarnio
 
Viestit: 1
Liittynyt: 19 Loka 2009 09:27

Re: Kissan neurologiset sairaudet

ViestiKirjoittaja pariisilaiskisu » 04 Huhti 2010 17:39

Viestini ei ole niinkaan aiemmin kirjoittaneille, koska aikaa on jo kulunut niin kauan, joten tilanteet on tavalla tai toisella selvinneet. Toivon tietysti etta positiivisesti! Sen sijaan haluan sanoa niille, joilla on akuutti tilanne:
Jos kissalla on oireita jotka viittaavat neurologiseen alkuperaan, on kissa vietava valittomasti elainlaakariin. Ja siita eteenpain on kaksi tieta:
1. jos elainlaakari uskoo, etta on mahdollista selvittaa sairaus ja parantaa se ilman etta tutkimukset ja mahdolliset hoidot stressaavat ja/tai satuttavat kissaa kohtuuttomasti, voi omistaja paattaa lahtea selvittamaan asiaa, varautuen korkeisiin kustannuksiin seka elainlaakarin arviosta huolimatta myos mahdolllisuuteen etta sairautta ei saada selville ja/tai parantavaa hoitoa ei ole
2. jos kissa on jo hyvin huonossa kunnossa ja/tai elainlaakari on epavarma mahdollisuuksista ja/tai omistajalla ei ole varaa tutkimuksiin/mahdollisiin hoitoihin, osoittaa suurinta rakkautta se, etta paastaa lemmikkinsa taivaaseen ilman pahimpia karsimyksia
Oma 16-v kissani alkoi kolme viikkoa sitten roikottaa toista etujalkaansa, josta tietysti vein sen elainlaakariin. Tama epaili etta kissa olisi liukastunut hypatessaan ja nain hermo olisi jaanyt puristuksiin. Rontgenit otettiin ja mitaan ei loytynyt. Parin seuraavan paivan aikana kuitenkin huomasin, etta kavely kavi entistakin humalaisemmaksi ja kissalla oli myos valilla "katse tyhjyyteen" tai etta se katseli ymparilleen kuin ei tunnistaisi kotiaan. Soitin elainlaakarille, joka sanoi etta seuraava mita taytyisi tehda on aivokuvaus, mihin hanella ei tietenkaan ollut laitteita. Koska seuraavat vapaat ajat neurologeille olivat vasta viikon kuluttua, vein kissan elainsairaalan ensiapuun, mita kautta kissa otettiin sairaalaan sisaan ja neurologin tutkittavaksi samana paivana.
Siita alkoivat tutkimukset, joista ensimmaisina verikokeet, aivokuvat (scanner & IRM) ja selkaydinnaytteet. Aivokuvien perusteella todettiin, etta kissalla on selkaytimessaan, aivan kallon vieressa, "massa", joka saattaa tarkoittaa syopaa, infektiotautia tai sienta. Jokainen niista vakava vaihtoehto, mutta silti mahdollisesti parannettavissa. Tassa vaiheessa kissa vain nukkui, selvastikin ilman tuskia, mutta se ei myoskaan enaa liikkunut lahes lainkaan, se piti syottaa, juottaa, kayttaa vessassa ja pesta takapuoli. Tassa vaiheessa olin aivan valmis paastamaan sen pois, mutta myonnyin siihen etta odottaisimme viikon ajan selkaydinnaytetuloksia. Koska neurologi epaili vahvimmin syopaa, sai kissa kemoterapiaruiskeen siksi viikoksi. Ja kissa parani silmissa! Se nousi sangystaan syomaan, sitten juomaan ja kaymaan vessassa.
Tutkimustulokset varmistivat etta diagnoosi oli oikea ja kissalta otettiin viela keuhkokuva ja vatsan ultraaani tarkistukseksi (etta onko etaispesakkeita). Niita on mahdollisesti keuhkoissa, sita pitaa seurata. Eli nyt tilanne on se, etta kissa on lahes entisellaan (juoksee, hyppii, naukuu ja on utelias kuin ennen) ja saa suun kautta annettavaa kemoterapiaa ja kortikoideja, jotka eivat onneksi aiheuta sivuvaikutuksia kuten ihmisilla!
Mutta tama hoito ei pida kissaani hengissa ikuisesti, ja paatokseni on, etta hoitoa jatketaan vain niin kauan kuin kissa voi hyvin. Siina vaiheessa kun se alkaa voida huonommin, en halua etta aletaan kokeilla etta mika mahdollinen suunnitelma B tai C voisi toimia (tai sitten ei). Mikaan raha maailmassa ei tuo ikuista elamaa.
Mainitsen tassa kohtaa rahan, koska tama prosessi on ollut paitsi henkisesti todella raskas, niin myos todella kallis, ja sellaisena se tulee myos jatkumaan, silla tilannetta seurataksemme pitaa aina ajoittain ottaa uudet verikokeet, keuhkokuva ja aivokuva. Tahan mennessa on kulunut jo 2000 euroa, ja jokainen aivokuva on noin 400 euroa lisaa. Eli voin hyvin ymmartaa, etta kaikki kissanomistajat eivat paady tahan samaan ratkaisuun kuin mina, mika siis tarkoittaa etta kissan viimeiset kuukaudet (koska se loppu on tulossa joka tapauksessa) tulevat todella kalliiksi.
Jokainen tekee paatoksensa itse oman lemmikkinsa kohdalla. Mutta kehotan vain kaikkia toimimaan nopeasti eika jaada odottamaan etta mita tapahtuu.
Tsemppia kaikille kissanomistajille, se on todella rankkaa kun lemmikki on sairaana. Se on meidan velvollisuus tehda parhaamme etta kissan elama olisi kissanpaivia alusta loppuun asti...
pariisilaiskisu
 
Viestit: 2
Liittynyt: 04 Huhti 2010 16:42


Paluu Kun kissa sairastaa

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa