Mainoksia

imusolmukesyöpä tai verisyöpä

imusolmukesyöpä tai verisyöpä

ViestiKirjoittaja HannA » 08 Loka 2008 16:25

Onko kenellekään kokemusta tällaisista?Miten nämä alkaa koiraa "syömään",millaisia oireita tulee,millaiseksi koiran tekee?

Meidän 9,5-vuotialla rottweiler nartulla todettiin todennäköisesti imusolmukesyöpä 3viikkoa sitten.
Tajusin jtn olevan pielessä kun aina nälkäiseltä koiralta laantui ruokahalu ja muutaman päivän päästä tästä oireesta huomasin kaulassa olevien imusolmukkeiden turvonneen.Seuraavana päivänä el.lääkäriin ja sanottiin ihan suoraan että pieni mahdollisuus yleistulehduksesta tai autoimmuunisairaudesta voi olla,mutta kovin epätodennäköistä sen olevan muuta kuin veri-tai imusolmukesyöpä.Siitä 10päivän antibiootti-ja kortisonikuuri,ja kun näillä ei imusolmukkeet laskenut totesi el.lääkäri että ainut vaihtoehto jäi jäljelle eli syöpä.Ohutneulanäytteellä saisi tietää kumpi syöpä,mutta koska se vaatisi nukuttamisen jota koira ei ole koskaan oikein kestänyt,4-vuotiaana kun meinasi siihen kuolla sanottiin ettei koskaan enää ellei ole ihan pakko,ja nyt näkisin että ei ole,asia kun ei siitä paremmaksi muutu,syöpä ku syöpä..Auttaisihan se ehkä rodun jalostamisen kannalta jotenkin kun saisi yhden menehtymissyyn lisää listaan,mutta kun tuntuu etten sitä halua menettää ainakaan tuommoisen asian kun nukuttaminen,takia menettää ihan vielä.

Viime sunnuntaina koiran kaula imusolmukkeiden alueelta turposi melko kovasti ja koira oli apaattinen ja kipeän oloinen,ruoka tosin maistui,annoin rimadylia niinkuin neuvottiin jos tulee tarvetta,ja seurasin tilaa koko päivän,ei se siitä mihinkään suuntaan muuttunut.Seuraavana aamuna kaula oli laskenut takaisin ennalleen,im.solm.jäivät ainoastaan "normaalisti" ennalleen turvonneiksi.
Nyt kun tulin töistä ei meinannut koira nousta ja aristaa vasenta takajalkaansa,ja mietittiin voiko syynä olla jotenkin syöpä?Kun aamulla molempien lähtiessä eri aikoihin töihin,oli koira normaalissa kunnossa,söi ja kävi ulkona,mikään ei ollut erilailla kuin ennen,ja nyt on koira selkeesti kipeä jalastaan.Kokeilin selkä-ja lannerangankin ja niissä ei kipua näyttäisi olevan,ainoastaan vasemmassa takajalassa reisilihaksen tietämillä suurinpiirtein.Samoissa kohdissahan on myös imusolmuke..Joka on ollut alusta asti ihan saman verran turvonnut ku nytkin.
Päivän koira on ollut sisätiloissa eikä edes nuoremman koiran kanssa samassa kerroksessa joten tuntuu melko kaukaiselta ajatukselta että se olisi voinut sattua tapaturmaisesti tässä päivän aikana,ja aamullakaan ei tapahtunut ulkona mitään.
Seuraan tietty siinä määrin tilannetta että mennään lääkäriin jos menee huonommaksi,mutta odottelen kuitenkin miten rimadyl vaikka kuuriluonteisena auttaisi.

Onko täällä ketään ammattilaista seuraamassa palstaa,olisiko mitään oikeita vinkkejä asiasta eikä näsäviisasteluita?
Tämä on toki ensimmäinen "oma" koirani,mutta koirista on hieman kokemusta muutenkin ja olen ollut aktiiviharrastaja koiran kanssa kun se vielä oli nuori ja vetreä ja uskoisinkin että melko varmasti tiedän ja tajuan etten anna sen turhaan kärsiä vaan koska ei olisi itsellä luonnetta lopettaa.

kiitos paljon jos joku osaisi kertoa jtn asiasta
HannA
 
Viestit: 4
Liittynyt: 08 Loka 2008 15:44

Re: imusolmukesyöpä tai verisyöpä

ViestiKirjoittaja tuijas » 08 Loka 2008 16:47

Hei, imusolmukesyöpä on koirilla melko yleinen. Koepalasta saatava patologin vastaus tietysti varmentaa asian, mutta useimmiten oireet ovat niin selkeät että koepala jätetään ottamatta vaikka kestäisi rauhoituksen tai nukutuksen. Kyllä koiran ontuminen voi johtua syövästä, joka useimmiten oirehtii monin eri tavoin. Imusolmukesyövässä elinaikaa saadaan pidennettyä hieman kortisonin avulla, jolloin useimmissa tapauksessa imusolmukkeiden turvotus laskee joksikin aikaa - palatakseen jälleen takaisin. Kipulääkkeitä on syytä käyttää koko ajan. Koiran voinnin mukaan omistaja tekee päätöksen eutanasiasta, jota ei tällaisessa tapauksessa kannata liikaa viivytellä, sillä pitkästä ajasta koiran kanssa ei valitettavasti voi enää nauttia imusolmukesyövän ollessa kyseessä.
tuijas
 
Viestit: 780
Liittynyt: 26 Helmi 2008 20:21

Re: imusolmukesyöpä tai verisyöpä

ViestiKirjoittaja HannA » 08 Loka 2008 16:59

Kiitos nopeasta vastauksestasi.

Koiralla on kortisoni-kuurin loppu vielä meneillään eli purkki loppuun joka 3 aamu,ja rimadylista sain neuvon mukaan,että nyt annetaan tarvittaessa ja myöhemmin jatkuvana.Alkaa ilmeisesti olemaan se aika käsillä kun aletaan siirtymään jatkuvaan..
Sen verran hyvin koiran tunnen että tajusin jo heti todettaessa ettei pitkästä ajasta ole enää kyse,vaikka elinikää annettiinkin vkosta vaikka puoleenkin vuoteen.Kyllä tässä viikoista,kenties jo päivistä puhutaan.
HannA
 
Viestit: 4
Liittynyt: 08 Loka 2008 15:44

Re: imusolmukesyöpä tai verisyöpä

ViestiKirjoittaja Wiivi vilhelmiina » 03 Marras 2008 13:09

Hei kaikille joilla on tällä hetkellä sairas koira kotona. Meillä on vähän vajaat 4 vuotta vanha kääpiövillakoira narttu. Viivi on salaa sairastanut jo kesällä kun se alkoi kuorsaamaan niin isosti että se aivan haittasi omaa yöuntani. Kysyin eräältä ison koiran omistajalta että onko normaalia että koira kuorsaa hänen mielestään koirat aina kuorsaa. Sitten kävi niin 7.9 oli sunnuntai ja viivillä oli kaulalla olevat imusolmukkeet turvonneet koko kaulan paksuudelta ja kuume oli korkea. Vein päivystävälle eläinlääkärille joka sanoi sen olevan akuutti leukemia ja että koira todennäköisesti kuolee pian. Imusolmukkeet olivat muuallakin turvonneet. Hän antoi nesteytystä, kipulääkeinj. ja antibiootti inj. Mukaan saimme penisillinikuurin ja Metacam kipulääkettä. Melko pian huomasimme ettei lääkkeestä ollut apua. Veimme viivin toiselle lääkärille ja hän antoi pitkävaikutteisen kortisini inj. ja epäili kyseessä mahd. olevan jänisrutto. Biopsiallahan saisimme varmuuden asiasta jos kestää nukutuksen. Turvotus laskikin ja koira piristyi leikki ja söi. Saimme uuden antibioottikuurin Beatril joka oli niin laajakirjonen lääke että luulis tehoavan. Syötin tunnollisesti kuurin ja tunnustelimme kaulaa toiveikkaasti. Ei patit minnekkään lähteneet. Oli uusi huoli, viivillä oli silmät verestävät, sai Fucidhalmic silmävoiteen. Tilanne paheni voiteella. Huomasin koiran käytöksestä että viivillä oli menossa näkö. Hämärässä ei voinut ulkoilla ja törmäili ihmisiin, kotona kyllä pärjäsi. Yläkerran portailta alastuleminen oli hankalaa. Silmät eivät olleet enää kirkkaat. Olen ymmärtänyt sekä tätä palstaa lukiessani että muilta kysyessäni ettei viiviä voida enää pelastaa. Miten kauan sitä voi odottaa. Tämä on kamalan vaikeaa aikaa. Niin surullista luopua, viivistä on tullut jo niin rakas. Sanonkin sitä lapseksi. En tietekään halua sen kärsivän. Viime yö oli viiville tuskallinen, laitoin oman vilapaidan lattialle ja siinä se vähän aikaa nukkui. Tunustelin kurkkua, siellä oli taas uusi patti. Annoin sitä kipulääkettä. Ei hyvältä näytä. Milloin teidän mielestä on aika viedä koira nukutettavaksi? Annanko vain kipulääkettä ja odotan?
Wiivi vilhelmiina
 
Viestit: 2
Liittynyt: 02 Marras 2008 15:43

Re: imusolmukesyöpä tai verisyöpä

ViestiKirjoittaja tuijas » 06 Marras 2008 11:20

Hei, koira ei voi kertoa sinulle kokemaansa kipua, joten sinun pitää yrittää "lukea" koiraasi. Elämänhalun menettäminen, ruokahalun loppuminen ja kivulias uikutus ovat merkkejä siitä, että koirasi voi kärsiä tilanteestaan. Mikäli mitkään lääkitykset eivät auta, koiraa on käytetty eläinlääkärissä ja mikäli diagnoosi on imusolmukesyöpä olisi siinä mielestäni tarpeeksi aiheita tehdä eutanasiapäätös. Tämä on itetysti vaikeaa kun koirasi on sinulle todella rakas. Nämä tilanteet kurjia, koirat kun eivät osaa puhua ja varsinaista sairaalahoitoa ei koirille ole tarjolla siinä mittakaavassa kuin ihmisille. Jos epäröit päätöstäsi, varaa aika eläinlääkärille jotta hän voi tutkia koirasi ja osaa arvioida koirasi tilan uudelleen.
tuijas
 
Viestit: 780
Liittynyt: 26 Helmi 2008 20:21

Re: imusolmukesyöpä tai verisyöpä

ViestiKirjoittaja Wiivi vilhelmiina » 10 Marras 2008 12:23

Katsoin pientä villakoiraani joka haki minusta turvaa. Ei se mitään tainnut edes nähdä enää, vasemman silmän ylänurkkaan oli tullut uusi kasvain ja silmänkalvo oli harmaa. Oikeakin silmä oli verenpunainen. Tuli luokseni kun kutsuin sitä, piti kantaa portaat alas, oli sentään tullut yöllä lähelleni nukkumaan. Eihän se pystynyt nukkumaan, tepsutteli ja korisi pahasti. Kipulääkkeet eivät siis auttaneet. Kasvaimia oli tullut nopeasti lisää kaulan ja korvien alueelle. Tein päätöksen: huomenna soitan eläinlääkärille heti aamulla. Soitin siis ja sain ajan vielä samalle päivälle kello 15.45. Olin sen päivän muualla kuin tavanomaisessa työssäni ja sain asian hetkeksi päästäni.

Kääräisin Viivin omaan viltiinsä ja mies lähti mukaan, en olisi voinut ajaa autoa itse. Jouduimme odottamaan, sisällä oli koira-asiakas. Siinä kohdatessa tuli haukuttuakin, vaikka tuskin näki, mutta haistoi ja kuuli. Eläinlääkäri laittoi ensin rauhottavaa ainetta. Viivi alkoi nytkähdellä aika rajusti minusta. Eikä suonta löytynyt kummastakaan tassusta. Minun mielestä lääke vaikutti niin, mutta lääkäri sanoi Viivin olevan jo niin heikkokin.
Kummallista oli siinä kun Viivi kait kuuli että joku kolisteli portaikossa ja ovessa. Se murisi vielä varmuudeksi, äidin turvaksi.

Lääkäri sanoi että nukutus -ja eutanaasia aine täytyy laittaa suoraan sydämeen. En voinut katsoa enkä kait olisi nähnytkään itkin niin. Mies oli katsonut että sydän vain teki työtä itsepintaisesti,lääkäri oli jo valmistanut uuden ruiskun. Ei tarvittu enempää, Viiviltä olivat kivut poissa.

Veimme Viivin pieneläinten hautausmaalle, routasuojattuun hautaan. Kotipihalta otin mukulakiviä, hiekkaa, havuja ja lyhdyn. Laitoin hautaan mukaan Viivin rakkaimmat lelut, niitä se välillä hoiti lapsinaankin. Keväällä käyn laittamassa kukkasia sitten.

Seuraavana aamuna kun heräsin itku alkoi heti, en olisi millään jaksanut lähteä töihin. Itkusta ei meinannut tulla loppua. Terveydenhuoltoalalla kun olen meinasin pyytää lääkäriltämme saikkua, mutta en kehdannut. Ajattelin kyllä että kotona voisi olla vielä ikävämpi olla.

Kiitämme Viiviä joka oli luonamme todella raskaan ajan lohduttajana, hoidit kipeitä asioita joita ei kukaan ihminen maan päällä voisi koskaan ymmärtää. Tehtäväsi tehneenä taivaan isä otti sinutkin luokseen. Uskomme että sinua oli vastassa meidän pieni poikamme joka kuoli vajaa kolme vuotta sitten. Siellä juoksette kukkakedolla eikä kukaan kiellä vaikka hypit vasten kasvoja. Siellä ei ole kieltoja sanoi pieni tyttömmekin.
Wiivi vilhelmiina
 
Viestit: 2
Liittynyt: 02 Marras 2008 15:43

Re: imusolmukesyöpä tai verisyöpä

ViestiKirjoittaja HannA » 23 Marras 2008 11:48

tuijas kirjoitti:Hei, koira ei voi kertoa sinulle kokemaansa kipua, joten sinun pitää yrittää "lukea" koiraasi. Elämänhalun menettäminen, ruokahalun loppuminen ja kivulias uikutus ovat merkkejä siitä, että koirasi voi kärsiä tilanteestaan. Mikäli mitkään lääkitykset eivät auta, koiraa on käytetty eläinlääkärissä ja mikäli diagnoosi on imusolmukesyöpä olisi siinä mielestäni tarpeeksi aiheita tehdä eutanasiapäätös. Tämä on itetysti vaikeaa kun koirasi on sinulle todella rakas. Nämä tilanteet kurjia, koirat kun eivät osaa puhua ja varsinaista sairaalahoitoa ei koirille ole tarjolla siinä mittakaavassa kuin ihmisille. Jos epäröit päätöstäsi, varaa aika eläinlääkärille jotta hän voi tutkia koirasi ja osaa arvioida koirasi tilan uudelleen.


Tein päätöksen eutanasiasta seuraavana päivänä,kipulääkkeillä siis kokeiltiin vuorokausi.
Kun el.lääkäri ennen nukuttamista katsoi koiran läpi,sanoi että aika oli hyvä,kipuja ei näyttänyt vielä olevan,takajalatkin olivat vaan lähinnä voimattomat,ei kipeät,minkä takia lääkkeet ei auttanutkaan.Sanoi myös ettei siitä olisi enää noustu,eli jalat ei tod.näk.enää olisi lähtenyt toimimaan,samoin kun kysyin hieman muuttuneesta vatsalinjasta,totesi että oli kerennyt hieman nestettä,eli elimistö ei enää ollut entisensä,joku oli lopettamassa toimintaansa.Myös edellisenä yönä yksi imusolmuke turposi kämmenen kokoiseksi,tällä myös varmistui imusolmukesyöväksi.
Helpotti kovasti että vietiin hyvään aikaan nukkumaan pois,ei kidutettu eikä annettu kärsiä siksi ettei ite kestettäisi itkemistä,jota onkin sitten riittänyt.
Kiitos avusta.
HannA
 
Viestit: 4
Liittynyt: 08 Loka 2008 15:44

Re: imusolmukesyöpä tai verisyöpä

ViestiKirjoittaja hnoor0055 » 25 Maalis 2016 19:58

Tämä on itetysti vaikeaa kun koirasi on sinulle todella rakas. Nämä tilanteet kurjia, koirat kun eivät osaa puhua ja varsinaista sairaalahoitoa ei koirille ole tarjolla siinä mittakaavassa kuin ihmisille.




== http://www.solitairecardgame.org/ ==
hnoor0055
 
Viestit: 1
Liittynyt: 25 Maalis 2016 19:13


Paluu Kun koira sairastaa

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron