Vein 4,5 vuotiaan leikatun kissani yöllä päivystykseen jossa sillä todettiin virtsaputken tukkeutuneen, lääkäri puhdisti putkia struviittikivistä tunteroisen ja totesi virtsan olevan liian emäksistä.
Kotilääkitykseksi tuli 15 pv synulox antibioottikuuri, lisäksi aluksi viikon ajan kipulääkettä. Lisäksi suositteli cystaidia 2 krt päivässä, ja otinkin sitä paketin. Ja ankara ruokavalion muutos, vain kiviä liuottavia naksuja tahi vastaavaa tuoreruokaa.
Vaan minkäs teet kun kisu ei suostunut syömään mitään näistä liuotusruuista? Vaihtoehtoisena kotiruokareseptinä sain ohjeen jossa lihasta kalasta maksasta ja riisistä kokoonpantuun ruokaan sekoitettaisiin päivässä 1,25 g sekä ammoniumkloridia että dl-metioniinia. Maistettuani apteekista näppärästi ja kohtuuhinnalla saamiani aineita, totesin että ammoniukloridia (salmiakkia!) minun lienee turha yrittää ronkelin kissani ruokaan sekoitella.
Pitkien erilaisten ruokasekoituskokeilujen jälkeen kissani on alkanut syödä halukkaasti keitetystä broilerista ja kalasta tehtyä sekoitusta johon olen lisännyt päivässä noin vajaan teelusikallisen dl-metioniinia päivän aikana. Tahtoisin tietää onko välttämätöntä lisätä ruokaan sekä metioniinia että ammoniumkloridia, vai riittääkö virtsan hapattajaksi pelkkä metioniini ja mikä sen annostus 6,6 kiloiselle kissalle? Kuka tietäisi vastauksen visaiseen kysymykseen?